VITTUUN MONIÄÄNISYYS -
LUOKKASOTA JULISTAA MONOLLA

Luokkasota julistaa olevansa ei-marxilainen. Väite on uskottava, sillä huolimatta marxilaisten käsitteiden käytöstä, ei Luokkasodan analyysi ole marxilaista. Marxilaisuuden monista suuntauksista tuskin yksikään on aivan niin suoraviivaista kuin Luokkasota. Eikä Marxkaan ollut sentään mikään typerys.

Pyhä yksinkertaisuus

Luokkasodan yhteiskunta-analyysi on selkeää ja yksinkertaista. Ensinnäkin: Väkivalta on välttämätöntä. Toiseksi: Vihollinen ei ole mikään epämääräinen "systeemi" tai "valtio", vaan hallitseva luokka. Hallitseva luokka ei ole vihollinen pelkästään luokkana, vaan vihollisia ovat myös hallitsevan luokan yksittäiset jäsenet. Ei siis riitä, että tuhottaisiin hallitseva luokka luokkana, lopettaen tietyt etuoikeudet ja valtahierarkiat, vaan on tuhottava ne yksilöt jotka edustavat hallitsevaa luokkaa.

Britanniassa vihollisiin kuuluu noin 5 % väestöstä: esimerkkeinä suuryritysten omistajat, maanomistajat, tuomarit, poliisijohto, kirkon johtajat ja aristokratia. Asia lienee selvä? No ei aivan. Vihollisiin kuuluvat hallitsevan luokan lisäksi myös hallitsevan luokan puolelle asettuvat keskiluokan jäsenet: journalistit, lääkärit, opettajat, johtajat, sosiaalityöntekijät, papit, upseerit ja pienyritysten omistajat - nämä vain esimerkkeinä. Jollet ole puolellamme olet meitä vastaan.

Keiden meidän? Keiden vihollisista on kyse? No tietysti "Meidän": Työväenluokan. Työväenluokkaan kuuluvat (esimerkkeinä) tehdastyöläiset, myyjät, toimistotyöntekijät, sairaanhoitajat, teknikot, maanviljelijät, sotilaat ja työttömät.

Löysitkö edellisestä itsesi? Mahduitko lokeroon? Jos, niin kai kuulut meihin hyviin jätkiin etkä niihin pahoihin jätkiin? Jätkiin tosiaan, sillä eihän Luokkasodan selkeään ja yksinkertaiseen luokka-analyysiin mahdu mitkään lapset, kotiäidit ja -isät, opiskelijat, vanhukset, sairaat, vangit ja muut palkkatyöyhteiskunnan ulkopuoliset. Eihän moisia akkamaisia lällärityyppejä tarvita muihinkaan sotiin, paitsi siviiliuhrien osaan. Väkivalta on välttämätöntä.

Pyhä yhtenäisyys

Luokkasota korostaa propagandassaan perinteisiä kovia arvoja: väkeä, valtaa, voimaa. "Yhtenäisyys on voimaa" ja "liity voittajien puolelle" jyrätään tutulla maskuliinisella uholla.

Luokkasota-federaatio ei tarvitse joukkoihinsa lälläriliberaaleja: enemmistöpäätösten on synnyttävä vaikka väkisin ja näitä päätöksiä tulee kaikkien totella. Erimielisyys ei kuulu Luokkasotaan: jollet ole puolellamme olet meitä vastaan.

Erimielisyyden taustalta löytyy usein erilaisia näkökulmia, elämänarvoja ja intressejä - siksi erimielisyyden hyväksymättömyys on myös erilaisuuden hyväksymättömyyttä. Voit kyllä olla homo, mutta mene kaappiin olemaan homo: Luokkasodassa esiinnytään yhtenäisinä, yksimielisinä ja yhdenmukaisina. Yhtenäisyys on Voimaa, monotetaan Luokkasodasta.

Luokkasota-federaatio ei tyydy vaatimaan yhtenäisyyttä pelkästään omiin joukkoihinsa, vaan Luokkasota vaatii työväenluokan yhtenäisyyttä. Mutta mistä Luokkasota on saanut oikeuden puhua kokonaisen työväenluokan suulla? Työväenluokan - ja sen jäsenten - tulisi olla sellaisia kuin Luokkasota ne esittää; työväenluokan on vastattava Luokkasodan vaatimuksia; työväenluokkaisena olet automaattisesti Luokkasodan puolella jne. Tällainen työväenluokka on myytti, joka elää pelkästään Luokkasodan hartaimpien uskovien päässä. Todellisuudesta tällaista työväenluokkaa on turha etsiä, oli se työväenluokka sitten mikä tahansa väestön enemmistö, 75 % briteistä, 80 % suomalaisista tai mitä vaan.

Kysymys onkin siitä, että Luokkasota vetoaa työväenluokkaan, koska haluaa ylemmän auktoriteetin omille pyrkimyksilleen. Jostakin suuremmasta täytyy löytyä siunaus omalle politiikalle, sillä itse ei riitetä. Sodanjulistus täytyy legitimoida, sillä muutoinhan kyse olisi vain tavanomaisesta väkivaltarikollisuudesta.

Vetoaminen suurempaan kokonaisuuteen, johon lähes jokainen voi samaistua, on tuttua puuhaa melkein mistä tahansa poliittisesta propagandasta. Hallitus tietää mitä "kansa" tarvitsee; poliitikot osaavat selittää mikä on "tavallisten ihmisten" edun mukaista; erinäiset ammattiyhdistykset puhuvat "palkansaajien" tai "veronmaksajien" suulla; sotaherrat voivat kertoa mitä "suomalaiset" vaativat. Kaikki he katsovat edustavansa "meitä", vaikka me emme olisi koskaan antaneet heille tätä edustusoikeutta; vaikka me emme olisi mikään yhtenäinen monoliitti jolla olisi yhteiset intressit. "Meitä" tarvitaan oikeuttamaan heidän sotansa.

Pyhä sota

Sodassa täytyy olla vihollinen, "ne", johon kaikki maailman pahuus voidaan sijoittaa ja jota voidaan pitää ongelmien syynä. Luokkasodalle tämä perivihollinen on hallitseva luokka, joka kapitalisminsa kautta on syypää jopa sellaisiin ongelmiin kuin työväenluokan harjoittamaan rasismiin, seksismiin ja epäsolidaarisuuteen.

Hallitseva luokka viekoittelee työväenluokkaa pahuuteen kuin itse Saatana. Perivihollinen on perinjuurin paha ja kiero; se on perusolemukseltaan niin väärä, ettei sitä voi mitenkään oikaista vaan se täytyy eliminoida.

Luokkasota edellyttää joukoiltaan yhtenäisyyttä. Tehtyihin päätöksiin on erimielistenkin tyydyttävä ja niitä noudatettava: ellei tähän suostu saa painua muualle. Ellet ole puolellamme olet meitä vastaan. Tervemenoa siis vihollisen leiriin.

Näin siis ristiriitoja käsitellään Luokkasodan sisällä: niitä ei ratkaista, ne suljetaan ulkopuolelle. Ainoa tunnustettu ristiriita nähdään hallitsevan luokan ja työväenluokan välillä.

Pyhät hykkyrät

Luokkasota ilmoittaa keinoikseen huumorin, väkivallan ja populismin. Teoria kuuluu yliopistoprofessoreille - se on siis väistämättä hallitsevan luokan palveluksessa.

Näin myös kritiikki on tehty mahdottomaksi. Tämäkin kirjoitus on vain hallitsevan luokan kätyrin propagandaa pyrkimyksenään työväenluokan hajottaminen ja hallitseminen. Luokkasodan politiikka on täysin sisäänpäinlämpiävää, johon eivät (itse)ajattelu ja muut akkain hömpötykset kuulu.

Ajattelu on tylsää ja vaikeaa, siis kuten keskiluokka. Työväenluokkaiseen kulttuuriin kuuluu huumorin, väkivallan ja populismin ihailu, eikä sitä tule kritisoida vaan edistää. Hyvä siis että kerrotte mutakuonovitsejä, tiiraatte pornoa, jumitatte tv:n suosituimpien ohjelmien ääressä, hakkaatte vaimot ja muut poikkeavat, arvostatte massatapahtumien suuren urheilujuhlan henkeä - lisää samanlaista! Edellä mainittujen nautintojen harrastamisen kritisointi on vain intellektuaalista paskanjauhamista, kerrotaan Luokkasodasta.

Luokkasota perustuu enemmistön ylivaltaan. Se nostaa yhden luokan ylitse muiden ja pyrkii ainoastaan tämän yhden luokan vapauteen (jos nyt senkään vapauteen, pikemminkin ylivaltaan). Omaehtoinen ajattelu ja toiminta pyritään estämään. Siksi on hyvin hämmästyttävää, että Luokkasotaa pidetään anarkistisena järjestönä.

Luokkasota pyrkii saamaan joukkoihinsa ihmisiä, jotka pitävät itseään anarkisteina, kommunisteina tai sosialisteina. Kaikki nämä halutaan saada yhden organisaation haltuun, taistelemaan "yhteistä vihollista" vastaan "yhteisen päämäärän" puolesta.

Anarkisteilla, sosialisteilla ja kommunisteilla saattaa ollakin samoja pyrkimyksiä yksittäisissä kysymyksissä, mutta "päämäärät" ja "vihollisuudet" ovat varmasti eriäviä ja keskenään jyrkässä ristiriidassa. Luokkasodan lanseeraama anarkistien, kommunistien ja sosialistien yhtenäisyys on keinotekoista; se on yritys ottaa erinäiset ryhmät omaan haltuun ja kontrolliin, saada ne taistelemaan Luokkasodan omien päämäärien hyväksi.

Haltuunottamisen politiikan mukaista on esittää, että niin anarkismi, sosialismi kuin kommunismikin ovat Luokkasotaa; että niiden pyrkimyksenä on työväenluokan yhtenäisyys; että niiden vihollinen on hallitseva luokka; ja että niiden keinoina on huumori, väkivalta ja populismi. Tällainen propaganda tuskin uppoaa sosialisteihin ja kommunisteihin, joilla on perinteisesti omat vahvat järjestönsä. Luultavasti tästä syystä Luokkasota on nyttemmin siirtänyt propagandaansa erityisesti anarkistien suuntaan.

Luokkasota kertoo anarkisteille mitä anarkismi on: anarkismi on luokkasotaa, väkivallanlietsontaa, populismia ja jopa valtiososialismia. Voiko anarkisteille todella propagoida mitä tahansa? Ovatko anarkistit tosiaankin tällaisella retoriikalla haltuunotettavissa?

Paluu