Make your own free website on Tripod.com

Kommentaari
"Kolme pyhää lehmää" -kirjoitukseen

Otsikkonsa mukaan tämä on kommentaari Hannu Toivasen ja J-P Muikun ansiokkaalle kirjoitukselle `Suomalaisen anarkismin kolme pyhää lehmää: sosialismi, työväenluokka ja vasemmistolaisuus`. Se ei ole siis vastine vaan pyrin myös hahmottamaan (itselleni) keskustelua ja jopa laajentamaan sitä. Itse olen Hannun ja J-P:n kanssa pitkälle samaa mieltä heidän kirjoituksessaan esittämistä asioista, vaikka joitain erimielisyyksiäkin löytyy ja vaikka en aina täysin ymmärrä heidän esittämiään selityskuvioita.

Kirjoituksensa alussa Hannu ja J-P mainitsevat jo kauan aikaa sitten luopuneensa binarismista, eikä se heidän mielestään anarkismiin kuulukaan. Tässä on perää, mutta toisaalta kaikkien yksinkertaistettujen vastakohtaparejen - esim. sentralistinen vs. desetralistinen - jättäminen radikaalin teorian ulkopuolelle voisi johtaa siihen, että kohta emme enää osaakaan katsoa asioita tarpeeksi syvälle.

Tärkeämpää kuin binarismin välttäminen, on mielestäni käsitteiden määrittely ja selventäminen. Jokainen käsitteen käyttäminen jossakin yhteydessä on samalla kannanotto siihen, mitä käsitteellä tarkoittaa. Näin pääpaino asettuisi merkityserojen tulkitsemiseen. Kuten Hannu ja J-P `sosialismi` - jakson lopussa toteavat: "...käsitteellinen itsekritiikki ja huolellisempi käsitteenmäärittely olisivat vähintä, mitä voisi odottaa"! Mikään täysin yksiselitteinen puhe jostain ismistä tai -suudesta (sosialismi, vasemmistolaisuus) ei ole toivottavaa tai viisasta.

Sosialismi

Sosialismia käytetään Hannun ja J-P:n mielestä anarkistien keskuudessa itsestäänselvänä ja yksiselitteisenä käsitteenä. Kui- tenkin jo sen liittäminen anarkismiin on jossainmäärin sen yksiselitteisyyden rikkomista. Käytetään sosialismia sitten `toveruus/solidaarisuus` tai `taloudellinen järjestelmä` merkityksissään on hieman outoa, että se anarkismiin liitettynä välttämättä olisi jotain ylhäältä annettua tai että se välttämättä rikkoisi itsemääräämisen periaatetta vastaan (toisaalta Hannu ja J-P eivät kirjoituksessaan näin väitäkkään).

Kun anarkismi teoriana kunnioittaa itsehallintoa, itsemäärämisoikeutta, yksilön autonomiaa ja nämä liitetään sosialismiin, miksi juuri sosialismi kumoaisi anarkismin eikä päinvastoin anarkismi sosialismin mahdollisesti autoritaarisia, pakottavia ja totalisoivia tendenssejä. Historiallisesti anarkismin sosialistinen suuntautuneisuus on ollut melko selvä. Esimerkistä käy Bakuninin - yhden anarkistisen liikkeen ensimmäisistä teoreetikoista - kuuluisa lause: "Me olemme vakuuttuneita siitä että vapaus ilman sosialismia on etuoikeuksia ja epäoikeudenmukaisuutta ja että sosialismi ilman vapautta on orjuutta ja brutaalisuutta". Nykyään jatkoa edelliselle edustaa esim. Noam Chomsky, joka selitti omaa sosialismiaan, kun häneltä kysyttiin hänen anarkisminsa ja Libertaarisen Puolueen (U.S.A) linjan eroa:

That`s the dominant position of what`s always been concidered as Socialist Anarchism. Now, the Libertarian Party is a Capitalist Party. It`s in favor of what I would regard a particular form of authoritarian control. Namely, the kind that comes throught private ownership and control, which is an extremely rigid system of domination -- people have to.. people can survive, by renting themselves to it, and basically in no other way.

So, while I share a lot of..there`s a lot of shared ground with the special, U.S. right-wing anarchism, which really exist only here (and in fact have plenty of friends, and so on), I do disagree with them very sharply, and I think that they are not..understanding the fundamental doctrine, that you should be free from domination and control, including the control of manager and the owner". ( teksti löytyy Spunk Pressin sähköisestä arkistosta, anarchist quotations -alaotsikosta )

Tässä esitetään sosialismi kapitalismin vaihtoehtona. Juuri edelläesitetynkaltaisten anarkismin `vapausvaatimusten` takia sosialismi on liitetty anarkismiin "olennaisena osana".

En näe mitään syytä miksi sosialismia pitäisi pitää minään ehdottomasti anarkismiin liittyvänä (ja kyseenalaista on myös kan- nattaako anarkistien taloudellisella puolella vaatimia muutoksia kutsua sosialismiksi, sillä sosialismi sanana on loputtomien väärinymmääysten kohde. Se on myös sanana kokenut ymmärrettävän kon- kurssin "itäblokin" totalitaarisen makrokokeilun tuloksena. Kai anarkistien vaatimat muutokset kapitalististen alistussuhteiden kumoamiseksi voi ilmaista muutenkin kuin iänikuisella sosialismi - sanalla?). Mielenkiintoisia ovat luonnehdinnat markkinataloudesta kapitalismin vastaisena projektina (markkinatalouttahan on harjoitettu läpi historian, kapitalismi pääomankeskittymineen ja monopoleineenhan on suhteellisen tuore ilmiö). Jollain venäläisellä anarkosyndikalistisella organisatiolla (KAS tai KAS-KOR?) onkin ohjelmassa tavoitteena markkinasosialismi.

Mielenkiintoisia ovat myös Hannun ja J-P:n omistamista koskevat pohdinnat. Sosialismin suunnittelu -funktiosta sen verran, että kyllä suunnittelu on yleensä tarpeellista (kokeileppa vaan hoitaa vaikka "työttömyyskorvaustalouttasi" kuukausikin ilman min- käänlaista suunnittelua). Siitä, tarvitseeko tämä suunnitteluporrasta, voi olla montaa mieltä. Tässä tullaan kysymykseen siitä, minkälainen olisi anarkistisen yhteiskunnan alueellisten yhteisöjen suhteet ja federalismin mallit, sillä esim. globalisoituva talous on tuonut tullessaan uusia haasteita, joita anarkistitkaan eivät voi sivuttaa. Tulisiko anarkistien esim. olla hyväksymättä sitä, että monikansallisten talousorganisaatioiden päätöksentekoon olisi saatava edes jonkinlaista demokraattista valvontaa (vaikka tämä silti edustaisi vielä jokseenkin demokratian irvikuvaa)?

Työväenluokka

Tässä asiassa olen erittäin pitkälle Hannun ja J-P:n kanssa samaa mieltä. Työväenliike voidaan tosiaankin nähdä porvarillisen vallankumouksen jatkajana. Kun porvaristo petti ihanteensa, työväenliike jatkoi ja teki saman mokat. Vaikka konseptina oli vapaus, sisällöksi tuli orjuus...

En kuitenkaan täysin ymmärrä Hannun ja J-P:n ajatuskulkua eri ammattiryhmien vallankäytöstä. Esimerkkinä käyköön "Erittäin merkittävän vallankäyttäjäryhmän muodostavat myös opettajat". Olisiko tästä vedettävissä se johtopäätös, että Hannun ja J-P:n mukaan opettajat eivät voisi olla anarkisteja tai yhdistyä esimerkiksi anarkosyndikalistiseksi ammattiliitoksi? Jos kaikista toiminnoista, joissa käytetään valtaa pitäisi totaalisesti kieltäytyä, pitäisi monen varmaan muuttaa kellariin...

Vaikka anarkistisessa liikkeessä on korostettu aivan turhaan, naivisti ja liikaa työläisten asemaa, joskus on kuitenkin ollut havaittavissa myös työväen väheksymistä (puhutaan työväenhihhuleista jne). Vaikka ajattelemme että yhteiskunnallisen muutoksen tulee olla laadullinen eikä määrällinen, emme kuitenkaan voi ajatella laajaa yhteiskunnallista muutosta ilman (kaikenlaisen) työväestön tukea ja osallistumista.

Vasemmistolaisuus

Hannu ja J-P esittävät, että vasemmisto/oikeisto -jaottelu on valtiollinen käsitepari. Vaikka en tunne antropologiaa, olen kuullut eräästä durkheimilaisesta antropologista Robert Herzistä, joka on analysoinut mm. vasemman ja oikean käden suhdetta ja niiden merkityksiä (?) vasemmisto/oikeisto -jaotteluun. Vasemmisto (vasen käsi) on aina ollut alistetussa asemassa suhteessa oikeistoon. Niimpä vasemmistolaisuus olisi myös kulttuurinen käsite. Fight the Power! Näin alistamisen, väkivallan, normalisoinnin, marginalisoinnin jne. vastustaminen olisi enemmän vasemmistolainen kuin oikeistolainen projekti. Tottahan silti on, että erilaiset radikalismin, konservatismin jne. teoriat ja muodot ovat jo kauan aikaa sitten sekoittuneet keskenään (mm. Ranskan vallankumouksen aikainen vasemmisto oli paitsi radikaalia myös sentralistista), joten mitään vasemmistolaista Identiteettiä tai `hyvikset vastaan pahikset` -jaottelua ei edellisenkään pohjalta voi rakentaa. Tuskin tämä olisi edes toivottavaa. Kuitenkin, kaikki nämä vaikeudet huomioonottaen voi olla välillä aiheellista puhua vasemmistolaisuudesta, sillä se on kuitenkin yksi keino tehdä erotteluja politiikan kentällä (ja ilman erotteluja ei politiikkaa ole).

**********

Suomalaisten anarkistien keskustelu on ollut, jos ei aivan olematonta, ainakin vähäistä. Lähiaikoina se on kuitenkin lisääntynyt ja toivottavasti kehityskulku jatkuu entisellään.

JS

Paluu